moite
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- paheksuva tai tuomitseva palaute, nuhde; nootti
- (oikeustiede) moitekanne, väite että jokin oikeustoimi on pätemätön
- testamentin moite
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmoi̯t̪eˣ/
- tavutus: moi‧te
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | moite | moitteet |
genetiivi | moitteen | moitteiden moitteitten |
partitiivi | moitetta | moitteita |
akkusatiivi | moite; moitteen |
moitteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | moitteessa | moitteissa |
elatiivi | moitteesta | moitteista |
illatiivi | moitteeseen | moitteisiin moitteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | moitteella | moitteilla |
ablatiivi | moitteelta | moitteilta |
allatiivi | moitteelle | moitteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | moitteena | moitteina |
translatiivi | moitteeksi | moitteiksi |
abessiivi | moitteetta | moitteitta |
instruktiivi | – | moittein |
komitatiivi | – | moitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | moittee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
moitet- |
Käännökset
[muokkaa]2. kanne jossa vaaditaan oikeustoimen mitätöimistä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: moitteeton
Yhdyssanat
[muokkaa]moiteaika, moitekanne, testamentinmoite
Aiheesta muualla
[muokkaa]- moite Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 363, 628, 1045 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Ranska
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]moite m./f. (monikko moites[luo] m./f.)
Aiheesta muualla
[muokkaa]- moite Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C